Retki Vanjoelta alaspäin 2007

Reitti kulki Vanjärveltä Vanjokea pitkin Hiidenvedelle Kuninkaanlahteen Petäjäissaareen yöpymään. Sieltä melottiin Retlahti ympäri rantoja ihaillen, nopeasti Hiidensillalle kahville ja munkille ukkosen uhmatessa ja sieltä Hiidenveden Kiihkelysselän rantoja pitkin Nummelaan Hiidenrantaan HiiPun vajalle ukkosen varjostamana.

Retki kesti 2 päivää ja sää oli vaihteleva. Taivaalta tuli retkeilijöiden niskaan tihkusadetta, aurinkoa ja tyyntä, aallokkoa ja tuulta, ukkosta, salamoita ja rankkasadetta. Kerta kaikkiaan monipuolinen ja mielenkiintoinen sää laittoi melojat ja heidän varusteensa kuntotestiin.

Lähtö oli perjantai-iltana Vanjärven lintutornilta klo 20. Kajakit purettiin trailerista rantatörmälle ja teltat, ruuat ja retkivarusteet pakattiin kajakkeihin. Pieni tihkusade kehotti lähtijöitä pukemaan melonta-anorakit päälle. Rantatörmä oli jyrkkä, mutta pienestä sortumasta päästiin vesille. Vesi virtasi Vanjoessa runsaan metrin alempana kuin keväällä. Joki virtasi rauhallisesti ja kuljetti melojia 2 – 3 km tunnissa.

Jokiuoma oli syvä ja esti näkyvyyden rantapelloille ja niityille. Alavirtaan näkymät olivat mitä parhaat – luonto kukoisti jokitörmillä ja silloin tällöin näki pelloille ja metsiköihin. 4 – 5 kohdassa puut ja pensaikot olivat osittain tukkineet joen, mutta kanootin mentävä aukko oli tehty esteeseen. Paikoin joki katosi pusikkoon.

Jokikunta lähestyi. Alkoi näkyä sivistyksen merkkejä. Jokikunnan sillan alla oli nykyaikaisia luolamaalauksia. Suurin osa jokimatkasta oli selkeää väylää ja loppuosassa joki vaan leveni. Vähää ennen Kuninkaanlahtea alkoi olla jo veneitä rannoilla. Jokiosuus oli leppoisaa tihkusateessa melontaa virran viedessä kajakkia.

Hiidenvedeltä voi hyvin meloa aina Vanjärvelle saakka kesäaikaan, kun virtaus on heikko, kuten nyt. Kovalla virralla estekohdat ovat vaarallisia. Kuninkaanlahden suulla ilta jo hämärsi ja suuntasimme Petäjäissaareen yöpymään. Tihkusade oli lakannut. Saareen päästiin iltakymmeneltä. Teltat saatiin rivakasti pystyyn ja sitten iltanuotiolle ja makkaralle ja yöpuulle.

Yöllä satoi, mutta aamu valkeni aurinkoisena ja lähes tyynenä. Aamu-uinnin ja aamupalan jälkeen teltat kasaan ja Retlahden kierros saattoi alkaa. Upea Petäjäissaari Retlahden suussa jäi taakse. Retlahden pohjukkaan on Nummelasta 12 km ja siellä ei juuri iltamelonnalla ehdi käymään. Retlahti rantoja myöten on kaunis noin 7-8 km pitkä lenkki. Rannoilla on vaihtelevaa maastoa ja paljon huviloita.

Kalliorannat olivat etenkin komeita. Lahdessa on 3 saarta: Raatosaari, Isosaari ja Teinsaari . Hauetkin saivat varoa paikoin lahtien kaislikkojen reunaan viritettyjä hauenkoukkuja.

Teinsaaren kupeessa sanoimme jäähyväiset Retlahdelle ja suuntasimme nälkäisinä kohti Hiidensiltaa munkille ja kahville. Sää oli muuttumassa. Ilma oli painostava, tuuli ja ukkospilviä oli taivaanrannalla. Ukkosti kaukana. Päätimme kuitenkin mennä Hiidensillalle, koska melojat olivat kokeneita. Rantaan päästyä alkoi sataa ja tuulla kohtalaisesti.

Tauon jälkeen lähdimme sateessa ja tuulessa kohti Nummelaa. Ukkosrintama oli lähentynyt, mutta oli sen verran kaukana, että saatoimme ylittää salmen ja meloa Hiidenveden rannan tuntumassa kotiinpäin. Kiihkelysselällä jouduimme vetäytymään rantaviivaan ukkoselta ja rankkasateelta suojaan.
Aikamme odotettuamme ukkonen ja sade menivät ohi ja pääsimme jatkamaan melontaa rantoja myöten Hiidenrantaan Hiidenveden Purjehtijoiden vajalle. Perillä olimme lopulta illansuussa klo 18 ja mieleenpainuva retki oli takana. Loppumatkaan oli säästä johtuen mennyt noin kolminkertainen aika.

Kirjoittanut: Jouni L.