|
|
| Seura Melonta Purjelautailu Loki Linkit Foorumi Sähköpostilista Palaute | |
|
|
Palojärvi 2009Palojärven retki 31.5.2009Reissuun lähti 10 melojaa. Retki oli Riitan ensimmäinen vetovuoro. Muutaman vuoden takainen legenda tämän järven pahoista puuskittaisista tuulista huolestutti. Mukana oli kuitenkin konkari Timo S. Saimme retkelle myös pari aivan uutta HiiPulaista, joilla tosin melontakokemusta oli yli 10 vuotta.
Lähtövalmistelut Juomavettä tarvittiin lisää, mutta onneksi Mara tuli rantaan ja vettä saatiin pirtistä. Kärryä sovitettiin Alhojen autoon, mutta valot eivät toimineet oikein. Kärry vaihdettiin viimehetkellä Timon auton perään. Sidontaliinojakin olimme saaneet keräiltyä sieltä täältä tarpeeksi.
Vesille Lähtöpiste oli Palojärven uimarannalla moottoritien kupeessa. Timo peruutti kajakkikärryn puomille. Lasti purettiin ja kärry lukittiin koivuun ketjulla. Vaikka oltiin vielä toukokuun aamussa, uimarannalla oli jo vilskettä. Laituri oli täynnä lapsia ja muutamia aikuisiakin paikalla. Kannoimme tavarat hiekkarannalle ja alettiin varustautua vesille lähtöön. Saimme ensimmäisen huomautuksen rouvalta: 'paikka on uimaranta'.Saatiin porukkaa vesille. Kelluskelin kajakissani lähinnä laituria, noin 10 metrin päässä. Uimarin lähestyessä hivuttauduin kauemmas laiturista. Uimarirouva tuli vaan lähemmäs ja minä sivuttaismelonnalla vasemmalle. Sinnikäs rouva ui jo melkein kiinni kajakkiin - enää en voinut heilutella melan lapaa oikealla puolella. Rouva oli vakaasti sitä mieltä, että ranta on vain uimareille, me voitaisiin hänen mielestä meloa vaikka Enäjärvellä!
Kiertosuunta vastapäivään Matkaan päästyämme tunnelma parani. Sää oli lämmin - liiankin. Aurinko paahtoi ja tuulen vire oli pientä. Huhmarjärveltä tulevan joen kohdalla olevassa pienessä saaressa ja kaislikossa oli sorsaa, lokkia ja kanadanhanhi. Joen suussa oli tiedustelijamme mukaan valli kaislaa, risua ym. Nousu jokea pitkin jäi tekemättä.Menomatkalla mökkiläinen innostui jopa valokuvaamaan meitä laituriltaan. Palojärven kapeneva eteläpää oli mielenkiintoista, kaunista katseltavaa. Kaislikkoalueiden välistä pujotellessamme häiritsimme joutsenen lentoon. Joutsenpariskuntaa häiritsimme tahtomattamme toisaalla paluumatkallakin.
Kääntöpaikka Kun pidemmällekään ei päässyt, nousimme ylös ennen Palokoskea Palakoskentien päässä. Muutamat hyttyset ajoivat meidät pitämään evästaukoa Palokosken ulkoilu-/ulkomuseoalueelle Lohjan rajalla. Palakoskessa oli tällä kertaa runsaasti virtausta. Ilman portaittaista kivikkoa ja kaatuneita puita olisin voinut kuvitella Löppösen pojan laskevan ränniä alas koskarilla.
Paluu itärantaa Järven alkaessa levetä, itäpuolelta löytyi mahtavat kalliojyrkänteet. Vesi heijasti upeasti kallioon valoa kuin luonnon diskossa. Matkan jatkuessa löysimme lisää upeita kalliorantoja. Yhdessä poukamassa voisi kuvitella olevansa pienellä suojärvellä. Tämä järvi kannattaakin kierrellä tarkkaan. Näin tulee retkelle pituuttakin enemmän. Järven ainoan saareksi nimetyn kiersimme vielä länsipuolelta. Moottoritien melusta huolimatta uskaltauduimme tien alitse pohjoispuoliseen järven poukamaan.
Rantautuminen Rannalla oli uimareita edelleen ja sekä auringonpalvojia hiekalla. Laiturin läheltä ujuttauduttiin rantaan melkein yksitellen ja kajakit saman tien ylös tielle. Nyt olikin melonnasta kiinnostuneita paikalla - ehkä jopa kurssille tulossa.
Aikataulu Kokoonnuimme rantaan klo 9, periaatteessa kaikki oli pakattu 9.30. Kärryn valojen testaukseen, auton vaihtoon sekä loppujenkin lähtijöiden odotteluun vierähti puolisen tuntia. Reissuun lähdimme klo 10.Lähtöaika uimarannalta oli 10:52, taukopaikalla olimme 12:05. Lähdimme takaisin päin 13:13 ja palasimme uimarannalle 14:53. HiiPun rannassa olimme 16.00. Reitin kokonaispituus oli 11,2 km. Keskinopeus leppoisassa melonnassa 4.7 km/h, kokonaisnopeus vesillä 3 km/h. Aikataulu oli väljä ja hyvä niin. Vietimme toivottavasti rentouttavan retken ilman kiirettä. Reitti sai maisemien vuoksi kovasti kehuja. Retki oli useimmille ensimmäinen melonta talven jälkeen.
Muuta Kuuttiloilla oli hyvänkokoinen kanisteri klooritonta Karkkilan vettä mukana. Eli alkuvalmistelujen huoli vesipulasta oli turha. Riitta keitti aamulla vettä termariin, vaikka mittari näytti jo 17°C. Jääpaloille sen sijaan olisi ollut käyttöä tällä kelillä. Lämpöä oli yli 30°C auringossa - toukokuussa.
Kirjoittanut: Riitta. |
| © Hiidenveden Purjehtijat, HiiPu | |